Erikoislyönneistä voi joskus olla 

Joskus suuri sivukierre voi olla avuksi

Joskus kannattaa harjoitella mahdollisimman suuria sivukierteitä. Sellaisesta voi olla hyötyä niin pelissä kuin oman osaamisen vahvistamisessa.

Pallo jyrkässä alarinteessä

Kun pallo on jyrkässä alarinteessä, kannattaa pitää pallo takajalalla ja paino etujalalla. Pallo saa nousta sen verran kuin maila sitä nostaa, itse ei kannata auttaa palloa korkealle.

Pallo lyöntijäljessä

Jos pallo on lyöntijäljessä, kannattaa katsoa miten palloon pääsee mailalla käsiksi ja mitä pallo osuman jälkeen oletettavasti tekee. Mahdottomia ei kannata yrittää.

Pallo alarinteessä

Jos pallo on alarinteessä, pallolla on taipumus lähteä tavallista matalampana ja herkemmin suunnasta oikealle. Palloon puhtaasti osuminen voi olla hankalaa.

Pallo bunkkerin reunalla 

Pallo voi joskus jäädä hankalaan kohtaan bunnkerin reunalle. Jos joutuu seisomaan merkittävästi alempana kuin missä pallo sijaitsee, saattaa vasemmalta puolelta lyöminen olla paikallaan.

Draivi vastatuuleen

Vastatuuleen kannattaa lyödä tavallista matalampi lyönti jos haluaa saada pallon mahdollisimman pitkälle. Korkeassa lyönnissä tuuli nostaa pallon ylös ja samalla lyönti lyhenee. Helpoin tapa lyödä matalalla pysyvä draivi on asettaa pallo matalammalle tiille ja siirtää pallo jalkoihin nähden keskemmälle.

Pitkälyöntisen pelaajan kannattaa lyödä vastatuuleen siten, että pallossa on mahdollisimman vähän alakierrettä. Pallo eteen ja korkealle tiille auttaa asiaa, ja maila pitää tuoda palloon alhaalta ylöspäin, mutta mailan lavan nostokulma kannattaa pitää pienenä.

Rautamailalla vastatuuleen

Vastatuuleen lyönti pysyy matalana kun lyö pallon tavallista taaempaa

Vastatuuleen kevyt lyönti rauta 6:lla pysyy helposti matalana rauta 9 sijaan

Vastatuuleen voi valita suuremman mailan ja ottaa alempaa kiinni

Draivi myötätuuleen

Myötätuuleen kannattaa lyödä tavallista korkeampi lyönti jos haluaa saada pallon mahdollisimman pitkälle. Pallo eteen ja korkealle tiille auttaa asiaa, maila pitää tuoda palloon alhaalta ylöspäin, mutta mailan lavan nostokulma kannattaa pitää mahdollisimman suurena. 

Pallon lyöminen paksusta raffista

Pallon saa lyötyä pois paksusta raffista helposti kun tietää mitä tekee. Nostava maila käteen, pallo taakse ja jyrkkä lyönti alaspäin. 

Mailasta kannattaa pitää tavallista kevyemmin kiinni. Kevyt ote saa rannekulman pysymään pidempään terävänä, jolloin maila tulee jyrkemmin ylhäältä palloon. Jos ruohon seassa on jotakin johon maila voisi takertua kiinni, kevyt ote pienentää riskiä vahingoittaa ranteita. Lujaa kiinnipitämällä ja väkisin ruohon läpi lyömälllä on moni pelaaja vahingoittanut ranteensa, ja toisaalta sillä tekniikalla aika harva on onnistunut lyömään pallonsa hyvin pois raffista.

Pallon lyöminen raffista.

Lyönnin korkeuden säätäminen

Pallon voi lyödä eri korkeuksille pallonpaikkaa muuttamalla. Lyömistä eri korkeuksille kannattaa joskus harjoitella.

Vasemmalta lyöminen

Vasemmalta puolelta lyömistä kannattaa harjoitella. Moni huomaa pelatessa että nyt olisi vasemmalta lyömisen paikka. Jos lyöntiä on joskus harjoitellut, siinä voi säästää yhden lyönnin. Tämä lienee yksinkertaisin tapa selvitä tilanteesta.

Vasemmalta puolelta voi lyödä maila käännettynä. Näin voi pallon lyödä paremmin ilmaan, jolloin pääsee esteiden yli ja pallo saa pysähtymään nopeammin.

Joillakin mailoilla voi olla kätevää lyödä mailan takaosalla. Nykyisin harvalla pelaajalla on tähän tarkoitukseen sopivia mailoja, mutta jos on, kannattaa niillä harjoitella tällaista lyöntiä.

Polviltaan lyöminen

Polviltaan lyömistä voi olla hyvä harjoitella, vaikka sellaista lyöntiä ei tarvita kovin usein. Jos pallo on päätynyt puun alle ja matalalla olevat puun oksat estävät normaalin svingaamisen, voi tällaisen lyönnin osaamisesta olla hyötyä. Harvinainen tilanne, Jos pallo makaa kuitenkin hyvin, eivätkä oksat ole pallon lentoreitin edessä, voi säästää juuri sen ratkaisevan lyönnin. 

Polviltaan lyömistä kannattaa harjoitella silloin kun on kuivaa, koska silloin polvet säästyvät kastumiselta. Kätevää on harjoitella talvikaudella sisätiloissa. Ulkona harjoitellessa voi tietenkin asettaa pyyheliinan polvien alle, mutta pelatessa niin ei rangaistuksetta tehdä. 

Polviltaan lyömisen harjoittelu monipuolistaa omaa lyöntivalikoimaa, ja tästä harjoittelusta on apua myös lyönteihin joissa pallo on pelaajaa ylempänä.  

Erilaisten lyöntien hallitseminen auttaa kiperissä tilanteissa. Kaikkein tärkeintä on tietää kannattaako lyöntiä ylipäätään lähteä yrittämään. Jos on joskus kokeillut lyöntiä, tietää paremmin.

Pallo seinän vieressä

Joskus pallo voi olla aivan aidan tai muurin vieressä. Pallon voi silti lyödä kohtisuoraan poispäin muurista. Tässä lyönnissä on vaara että pallo osuu pelaajaan itseensä, joten lujan lyönnin välttämättömyyttä kannattaa harkita ennen kuin lyö.

Pallon voi lyödä muurin vierestä myös muurin kautta. Jos muurin pinta on tasainen, riskit eivät ole kovin suuret.

Pallon voi lyödä muurin vierestä myös suljetulla mailalla. Tällä tavalla pallon saa sivuun muurin suunnasta ja lyönti on melko helppo saada onnistumaan vaikka löisi lujempaakin.

Jos putteri puuttuu

Jos putteri puuttuu, on monelle pelaajalla seuraavaksi paras mailavalinta puttaamiseen PW tai SW. Tässä lyönnissä kannattaa osua mailan lavan alareunalla pallon puoleenväliin tai hieman sen yläpuolelle. Pallo kannattaa pitää etujalalla, kuten muutenkin putissa.

Robert Streb puttasi (5.7.2015) The Greenbrier Classicissa viimeisen kierroksen sisääntulon bunkkerimailalla. Putteri oli vahingoittunut 9. griinin tuntumassa. Hyvin sujui putti myös SW:llä, hän teki 5 birdieitä sisääntulossa, ja pääsi uusintaan kilpailun voitosta. 

Puttaamista kannattaa harjoitella SW:llä. Puttaminen onnistuu parhaiten silloin kun osuu mailan lavan alareunalla pallon keskikohtaan tai juuri sen yläpuolelle. Maila saa olla osumassa mieluiten jo hieman nousussa ylöspäin, joten pallo kannattaa pitää aika edessä. Tällaisella osumalla pallo lähtee pyörimään hyvin. Jos osuu pallon keskikohdan alapuolelle, nousee pallo ylös griinin pinnasta ja samalla palloon tulee alakierrettä. Silloin lyönti jää merkittävästi lyhyemmäksi kuin puhtaalla osumalla. 

Tavallisella putterilla ei aina tule kiinnitettyä osumaan huomiota, koska putterissa on osumapintaa huomattavasti enemmän kuin SW:n alareunassa, ja putterit tapaavat olla melko anteeksiantavia. 

Silloin kun näkee huippupelaajan puttaavan muulla mailalla kuin putterilla, on tavallisin valinta SW. Varmasti kaikki ammattilaispelaajat ovat harjoitelleet puttaamista SW:llä ja osaavat putata silläkin hyvin. Eniten hyötyä tuosta taidosta on silloin kun pallo on aivan griinin reunalla ja nojaa griiniruohoa pidempään foregriinin ruohoon. Sellaisesta paikasta on hankalaa saada putterilla kovin hyvää osumaa palloon, mutta "toppi" SW:llä toimii hyvin. 

Sirkuslyöntejä, ei käytetä pelissä

Koppilob

Koppilob vasemmalta puolelta

Koppitoppi

Lyönti väärään suuntaan